Terrorismia torjutaan monin eri tavoin Suomessa
Kansallisen terrorismin torjunnan strategian väliraportti on valmistunut. Siinä käsitellään strategiassa vuonna 2014 asetettuja 22 terrorismin torjunnan toimenpidettä ja niiden toteutumista. Sisäministeri Paula Risikko on tyytyväinen, että toimenpiteissä on edetty suunnitelmien mukaisesti.
- Suomen viranomaiset tekevät pitkäjänteistä työtä terrorismin torjunnan eteen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Muun muassa tiedonvaihto viranomaisten välillä on parantunut ja myös tiedusteluun liittyvät lainsäädäntöhankkeet etenevät hyvää vauhtia, hän toteaa.
Suojelupoliisi on lisännyt terrorismin torjuntaan liittyvän tiedon välittämistä viranomaisille ja vahvistanut eri viranomaisten kykyä ja mahdollisuuksia havaita radikalisoitumiskehitystä. Suojelupoliisin strateginen analyysi palvelee poliittisia päättäjiä ja viranomaisia. Tiedonvaihtoa on lisätty esimerkiksi suojelupoliisin ja puolustusvoimien välillä.
Suomen tiedustelulainsäädäntöä ollaan uudistamassa, jotta voidaan parantaa viranomaisten kykyä vastata terrorismin ja kyberympäristön luomiin uhkiin. Sisäministeriö johtaa siviilitiedustelua koskevaa hanketta, joka painottuu suojelupoliisin tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Puolustusministeriön hanke liittyy sotilastiedusteluun ja oikeusministeriön hanke perustuslain mahdolliseen muuttamiseen. Hankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti ja niiden toimikaudet päättyvät tämän vuoden aikana.
Suomi aktiivinen kansainvälisessä kriisinhallinnassa
Suomi kohdentaa resursseja kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan, jolla pyritään vakauttamaan konfliktitilanteita ja sitä kautta vähentämään terrorismin syntymiselle otollisia olosuhteita. Hauraimmissa valtioissa tapahtuvan kehitysyhteistyön kautta Suomi pyrkii vaikuttamaan konfliktien juurisyihin yhteistyössä muiden avunantajamaiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen kehitysyhteistyöstä yli puolet kohdistuu tällä hetkellä hauraisiin valtioihin. Hauras valtio tarkoittaa maata, jossa käynnissä oleva konflikti tai toipuminen konfliktista tekee valtionhallinnosta heikon.
Terrorismintorjunnan toimintaympäristö Suomessa on nopeassa muutoksessa ja terrorismin uhka on muuttunut monimuotoisemmaksi. Suojelupoliisi nosti terrorismin uhkatasoa kesäkuussa 2014 ja edelleen marraskuussa 2015. Suurimman uhan muodostaa radikaali-islamistinen terrorismi ja erityisesti yksittäiset radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät. Ilman ulkopuolista ohjausta toteutetun terrori-iskun uhka Suomessa on kohonnut. Ulkomailta käsin ohjattujen, suunnitelmallisten terrori-iskujen todennäköisyys Suomessa on edelleen matala.
Valtioneuvosto antoi maaliskuussa 2014 periaatepäätöksen uudesta kansallisesta terrorismin torjunnan strategiasta vuosille 2014-2017. Se sisältää terrorismin torjuntaa koskevia linjauksia ja kehittämiskohteita. Strategian tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää niiden toteutuminen. Ennalta ehkäisy edellyttää puuttumista terrorismin taustasyihin ja vaikuttimiin sekä terrorismin leviämiseen liittyviin tekijöihin. Toiminnassa on keskeistä kiinteä ja toimiva yhteistyö sekä tietojenvaihto eri toimijoiden välillä.
Lisätietoa verkkosivuilta:
www.intermin.fi/fi/turvallisuus/rikostorjunta/terrorismin_torjunta
Lisätietoja:
ylitarkastaja Pekka Aho, suojelupoliisi, 040 867 88 39