Valtiosihteeri Anttoora: Ihmisten tietoisuutta kyberturvallisuudesta on lisättävä
- Tilastokeskuksen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleiden rikosten määrä tammi-syyskuussa oli tänä vuonna kaksi prosenttia alhaisempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Poikkeuksen tästä hyvästä kehityksestä muodostavat kuitenkin petokset, joiden määrä kasvaa edelleen, sanoi valtiosihteeri Marjo Anttoora puhuessaan valtakunnallisessa paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaarissa Kotkassa 26.11.2013.
Poliisin tietoon on tullut tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä törkeitä petoksia 14 prosenttia ja maksuvälinepetoksia 27 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen. Maksukorttirikosten määrä on lisääntynyt, mutta niitä myös ilmoitetaan poliisille aiempaa aktiivisemmin.
Yrityksiin kohdistuvien tietoverkkorikosten määrän arvioidaan lisääntyneen. Tarkkoja tietoja niiden määrästä on vaikea saada, sillä niistä tehdään vain harvoin ilmoitus poliisille. Tästä syystä aiheutuneiden vahinkojen euromääriä on vaikea arvioida.
Kyberturvallisuus on arjen turvallisuutta
- Kyberturvallisuus on mitä suurimmassa määrin arjen turvallisuutta. Se on osa energiahuollon turvallisuutta, jonka avulla varmistetaan että ihmisillä on valoa ja lämpöä, ruokaa kaupoissa ja toimivat sairaalat. Nykypäivän järjestelmät ovat hyvin haavoittuvia ja niiden vaikutusketjut ovat pitkiä. Usein näiden monimutkaisten ketjujen heikoin lenkki on yksittäinen ihminen. Tästä syystä on tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta arjen kyberturvallisuudesta ja siitä, miten voimme siihen itse kukin vaikuttaa, Anttoora toteaa.
Valtioneuvosto hyväksyi tämän vuoden alussa kyberturvallisuusstrategian. Strategian toimeenpano-ohjelma tulee valmistumaan ennen tämän vuoden loppua, ja ensi vuonna tarkoituksena on laatia ministeriökohtaiset toteuttamissuunnitelmat. Toimeenpano-ohjelmassa tullaan päättämään kuinka viranomaisten kybertuvallisuutta lisätään konkreettisesti ja varmistetaan kansalaisten hyvinvointi sekä yritysten menestys.
Ankkuri hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä
Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano on edennyt hyvin. Siinä on päätetty useista toimenpiteistä, jotka liittyvät lainsäädännön kehittämiseen. Ohjelmassa on myös päätetty neljästä toimintamallista, jotka otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Yksi näistä on Ankkuri-malli.
- Ankkuri-malli on hyvä esimerkki siitä, miten moniammatillisella yhteistyöllä voidaan käytännössä vaikuttaa monimutkaisiin ongelmiin. Ankkuritoimintaa on toteutettu menestyksellisesti Helsingissä moniammatillisen tiimin toimesta, johon kuuluu neljä poliisia, neljä sosiaalityöntekijää, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri, Anttoora kertoo.
Tiimi toimii poliisin tiloissa. Toiminta perustuu yhden luukun periaatteeseen, jossa asiakkaan ei tarvitse juosta palvelujen perässä. Tiimin asiakkaat ovat usein rikoksilla oirehtivia nuoria, joiden tilanteeseen etsitään ratkaisuja eri viranomaisten käytössä olevista keinoista. Osa nuorista voidaan ohjata myös järjestöjen palvelujen piiriin.
- Mielenkiintoista on, että lähes kaikilla Ankkuritiimin asiakkailla on ollut sekä lastensuojelun asiakkuuksia että merkintöjä poliisin rekistereissä. Sen sijaan he ovat vain harvoin olleet mielenterveyspalvelujen piirissä siitä huolimatta, että mielenterveysongelmat ovat hyvin usein heidän suurin ongelmansa. Tiimi on pystynyt ohjaamaan ison joukon nuoria mielenterveyspalvelujen piiriin. Ilman Ankkuritoimintaa monet näistä nuorista todennäköisesti jatkaisivat rötöstelyä aina siihen asti, että he joutuvat vankilaan.
Puhe kokonaisuudessaan löytyy täältä: http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/puheet
Lisätietoja: valtiosihteeri Marjo Anttoora, 071 878 8202