Sisäministeriön blogi

Liki 300 vastaajaa kertoi kyselyssä näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta

Harri Sivula Julkaisupäivä 24.1.2022 14.00 Blogit SM

”Jos ihminen haluaa asumaan Suomeen, hänellä on oltava työpaikka ja hänen työpanoksestaan on oltava hyötyä maallemme.” Muun muassa tällaisia ajatuksia herätti marraskuussa julkaisemamme kysely, jossa tiedustelimme suoraan kansalaisten näkemyksiä siitä, millaista Suomen maahanmuuttopolitiikan tulisi olla.

Kysely toteutettiin Otakantaa.fi-sivustolla, ja siitä viestittiin kansalaisille sosiaalisessa mediassa. Vapaamuotoisia vastauksia tuli kaikkiaan 279. Vastauksia saatiin kotimaisten kielten ohella englanniksi. Vastaukset olivat hyvä osoitus siitä, miten helposti maahanmuuttokeskustelussa nousevat esiin voimakkaat ja usein täysin vastakkaiset mielipiteet.

Siinä missä moni vastaaja vaati, ettei työperusteinenkaan maahanmuutto saa maksaa Suomelle mitään, osa toivoi erittäin aktiivisia toimia työvoiman houkuttelemiseksi ja katsoi maahanmuuttajien olevan maallemme elinehto pitkällä aikavälillä.

Samalla tavoin näkemykset erosivat turvapaikkapolitiikan suhteen. Osa vastaajista toivoi Suomelta huomattavasti avoimempaa politiikkaa, kun taas osa vastaajista katsoi, että Suomen tulee irtautua kansainvälisistä sopimuksista tai että turvapaikkahakemukset tulee käsitellä Euroopan unionin ulkopuolelle perustettavilla leireillä.

Repivä maahanmuuttokeskustelu luo haitallisen ilmapiirin

Ei olekaan yllätys, että joissakin vastauksissa pohdittiin kahtia jakautuneen keskustelun vaikutuksia. ”On erittäin huono asia, että täällä jo asuvat tai Suomeen muuttoa harkitsevat saavat nähdä heidän asemansa ja oleskelunsa olevan jatkuvan, useimmiten negatiivissävyisen poliittisen kiistelyn kohteena”, kirjoitti yksi vastaajista.

Keskustelusta syntyy vastaajan mukaan haitallinen ilmapiiri, joka ei kannusta sen paremmin muuttamaan Suomeen kuin jäämään tänne. 

Useissa vastauksissa muistutettiin, että poliittisista näkemyksistä riippumatta kaikilla pitäisi olla tiedossa Suomen väestönkehityksen realiteetit: väestön ikääntyessä yritysten ja palvelusektorin kokemaa työvoimapulaa ei saada paikattua ilman ulkomaista osaamista. 

Vastaaja muotoili, että tarvitaan lisää ”asiallista, vakavasti otettavaa, faktoihin perustuvaa tietoa maahanmuuton välttämättömyydestä ja hyödyistä Suomen tulevaisuuden kannalta vahvasti ja näkyvästi esille”.

Osaajille halutaan sujuvat lupaprosessit

Ennen kaikkea Suomen katsottiin tarvitsevan eri alojen osaajia. Kaikki lupaprosessit tulisi heidän osaltaan saada nopeiksi ja joustaviksi. Erään vastaajan mielestä Suomen kannattaisi tehdä aktiivisesti kahdenvälisiä sopimuksia eri maiden kanssa osaajien saamiseksi.

Kuitenkin myös työperusteista maahanmuuttoa tulisi useiden vastaajien mielestä säädellä tiukasti. Moni vastaaja katsoi, että Suomessakin olisi syytä harkita esimerkiksi Kanadan pisteyttämismallia, jolla arvioidaan hakijan koulutus- ja muun osaamistaustan perusteella mahdollisuuksia pitkäaikaiseen työllistymiseen.

Mikä houkuttelisi töihin Suomeen?

Vastauksissa pohdittiin myös, miten Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset saataisiin jäämään Suomen työmarkkinoille – täällä tarjotun koulutuksen jälkeen on virhe menettää heidät muihin maihin. Keskeiseen rooliin näissä kommenteissa nousivat mahdollisuudet hakea töitä opintojen jälkeen: valmistuneille tulisi antaa enemmän aikaa työnhakuun ennen kuin oleskelulupa umpeutuu. Lisäksi ehdotettiin muun muassa määräaikaista verotusetua palkkatulojen osalta.

Yleisesti ottaen maahanmuuttajien viihtymiseen katsottiin olevan vaikutusta sillä, saavatko he perheensä mukaan ja onko näille tarjolla palveluita, kuten englanninkielisiä päiväkoteja. Vaikka yhtäältä peräänkuulutettiin englanninkielisiä palveluita, toisaalta katsottiin myös, että suomen kielen oppimiseen tarvitaan enemmän tukea.

Kielen ja palveluiden ohella Suomen vetovoimaisuuteen vaikuttaa myös yhteiskuntajärjestelmä laajemmin. Esimerkiksi palkka- ja verotustaso sekä ostovoima eivät välttämättä näyttäydy houkuttelevina, useassa vastauksessa pohdittiin.

Huolena maahanmuuton vaikutukset turvallisuuteen 

Vaikka vastaajamme suhtautuivatkin pääsääntöisesti myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, erittäin monet halusivat tiukempaa politiikkaa suojeluperusteisen maahanmuuton osalta. Osassa perusteluja tuli ilmi karkeisiin yleistyksiin ja ennakkoluuloihin perustuvia näkemyksiä eri kulttuurien yhteensopivuudesta, mutta samalla useissa asiallisissa vastauksissa kannettiin aitoa huolta maahanmuuton vaikutuksista esimerkiksi Suomen turvallisuuskehitykseen.

Vastauksissa saatettiin viitata esimerkiksi lähinaapurimme maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ongelmiin. Viranomaisilta kaivattiin toimia, ettei Suomessa kehitys mene tähän suuntaan. Useissa vastauksissa kommentoitiin, että rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat tulee palauttaa lähtömaihin välittömästi.

Kotouttamistoimien tehostaminen oli vastaajien yhteinen toive

Yhteistä sekä maahanmuuttoa vastustaville että kannattaville vastaajillemme oli se, että he näkivät tarpeen tehostaa maassa jo olevien kotouttamistoimia. Erityisesti nähtiin tarvetta tehostaa kielenopetusta, ja vastauksissa esitettiin ideoita uusille vaatimuksille kielitaidon suhteen.

Kotoutumisen tukemiseen liittyen vastauksissa tuli esille, että perhe on merkittävä integroitumista tukeva tekijä. Tämän myötä korostettiin tarvetta helpottaa perheenyhdistämisiä. Suojeluperusteisesti maahan tulleiden työllistymistä tulisi aktiivisesti tukea.

Moniääninen keskustelu jatkuu

Kysely tehtiin osana sisäministeriön kaksivuotista hanketta, joka tähtää kokonaisvaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Saamamme vastaukset kertovatkin merkittävistä odotuksista kehittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja siihen liittyviä järjestelmiä.

Kyselyn tehnyt sisäministeriön hanke on lisäksi kuullut syksyllä 2021 työpajojen ja seminaarien kautta myös tutkijoita, järjestöjä, maahanmuuttajia, työnantajien ja työntekijöiden edustajia sekä virkamiehiä. Tänä vuonna jatkamme eri ryhmien kuulemisia ja järjestämme lisää mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun.

Toivomme, että keskustelu on moniäänistä, rakentavaa ja yhteisymmärrykseen pyrkivää. Tarkoituksenamme on, että keskusteluiden ja kuulemisten pohjalta muotoutuu rakennuspalikoita Suomen tulevalle maahanmuuttopolitiikalle.

Harri Sivula
neuvotteleva virkamies
@HarriSivula

Maahanmuuttopolitiikan valmistelulta halutaan avoimuutta (blogi 17.12.2021)
Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan (blogi 1.11.2021)
Giving immigrant families a role in policy planning | Inland Design (blogi 29.10.2021)
Vaikuttavan ja kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita koskeva hanke

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.
P
Petteri 10 Kuukautta sitten - Muokattu

Itse olen huolestunut väestömuutoksesta (niin sanottu väestönvaihto), en nyt puhu mistään salaliittoteoriasta vaan tarkoitan että jo nykyisellä maahanmuutolla ja maahanmuuttajataustaisten korkeammalla syntyvyydellä on käymässä niin että kantasuomalaiset jäävät vuosisadan vaihteessa vähemmistöksi omassa maassaan. Tilastokeskuksen tilastot tukevat tämän muutoksen mahdollisuutta. ​​​​​​​Maahanmuuttajat tulee pystyä integroimaan suomalaiseen kulttuuriin, jos vaan sokeasti uskotaan monikulttuurisuuteen ja hyssytellään ongelmista niin siitä ei hyvää seuraa... Kannattaa muistaa että siellä missä on monikulttuurisuutta on myös rasismia ja siitä seuraa monenlaisia ongelmia.