Maahanmuutto on jo useamman vuoden peräkkäin kannatellut Suomen väestönkasvua. Kuten hyvin tiedetään, syntyvyys on Suomessa ennätysalhainen. Viime vuonna Suomessa syntyi 47 600 lasta, joka on lähes 13 000 vähemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Lasku on ollut hyvin selkeää, ja se tulee näkymään tulevaisuudessa hyvin konkreettisesti muun muassa koulunsa aloittavien ikäluokkien pienuutena ja myöhemmin tietysti myös työntekijöiden ja veronmaksajien määrissä.

Maahanmuutto on yksi vastaus siihen, kuinka Suomi saadaan pidettyä elinvoimaisena myös pidemmällä tähtäimellä. Suomalaisten enemmistö myös kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa vuonna 2018 oli 402 600 henkilöä, joka tarkoittaa 7,3:a prosenttia koko väestöstä. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Valtaosassa Länsi-Euroopan maita osuus on huomattavasti korkeampi. Suomeen tullaan työn, opiskelujen ja parisuhteen ja perheen vuoksi. Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten osuus on suhteellisen pieni, vaikka nämä julkisuudessa eniten puhuttavatkin.

Maahanmuuttajataustaisen väestön jakautuminen vaihtelee Suomen sisällä alueittain. Valtaosa maahanmuuttajataustaisista asuu kaupunkialueilla, ja yli puolet koko maan ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asuu Uudellamaalla. Kuitenkin myös alueilla, joissa väestö ikääntyy nopeasti, tarvitaan ulkomaalaista työvoimaa.

Jotta hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti työllisten määrää saadaan nostettua vähintään 60 000 hengellä, tarvitaan siihen kotimaisen työvoiman työllistymistä edistävien toimien lisäksi myös työvoimaa ulkomailta. Ammattitaitoiset maahanmuuttajat tukevat uutta liiketoimintaa, vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja tätä kautta luovat uusia työpaikkoja. Työvoimaa tarvitaan myös vastaamaan julkisen sektorin tarpeisiin.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan nettomaahanmuuton vuositasolla 7500 hengellä pienentäisi kestävyysvajetta 0,8 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta. Talouden kestävyyttä katsottaessa tämä vastaa kahden prosenttiyksikön kasvua työllisyysasteessa.

Oleskelulupaprosessin on oltava mahdollisimman sujuva, jotta se ei olisi esteenä osaajien Suomeen saamiseksi. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa työperusteisten oleskelulupien käsittelyä niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden.

Keskeistä tilanteen parantamisessa on se, että turvataan Maahanmuuttoviraston resurssit hakemusten käsittelyssä ja vahvistetaan entisestään viraston digitalisaatiota. Vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa hallitus esitti Maahanmuuttovirastolle lisärahaa loppuvuoden toiminnan turvaamiseen ja ICT-kehittämiseen. Lisäraha varmistaa sen, ettei Maahanmuuttoviraston myöntämien lupien käsittely hidastu nykyisestä loppuvuonna.

Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on maahanmuuton uusi henkilötietolaki, joka sisältää säännökset automaattisen päätöksentekomenettelyn mahdollistamisesta Maahanmuuttoviraston toiminnassa. Tarkoituksena on, että uusi laki nopeuttaa työntekijän oleskelulupien myöntämistä, kun suoraviivaiset hakemukset käsitellään automaattisesti.

On hyvä myös miettiä sitä, miten panostamme Suomen houkuttelevuutta työn perässä liikkuvien silmissä. Suomella on monia vahvuuksia, kuten kansainvälisesti tunnustettu koulutusjärjestelmä, turvallinen ja vakaa yhteiskunta, luonnonläheisyys sekä hyvät työehdot. Esimerkiksi eräässä taannoin julkaistussa 40 kaupungin vertailussa Helsinki nousi kärkeen työn ja muun elämän yhteensovittamisen helppoudessa. Osaammeko ottaa näistä valttikorteista kaiken irti?

Maria Ohisalo
sisäministeri
@MariaOhisalo