Talven tulo vaikeuttaa entisestään tilannetta Ukrainassa. Taisteluille ei näy loppua, minkä lisäksi Venäjä on viime aikoina kohdistanut julmia hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siviilikohteisiin. Miljoonat ukrainalaiset ovat nyt ilman sähköä, lämmitystä ja vettä.

On hyvin todennäköistä, että arkielämän mahdollisuuksien vaikeutuessa yhä useampi ukrainalainen joutuu pakenemaan kotimaastaan ja etsimään turvaa muualta. Meidän on myös Suomessa varauduttava apua tarvitsevien sotapakolaisten määrän kasvuun. On velvollisuutemme auttaa ukrainalaisia. 

Tällä hetkellä Ukrainan maan sisäisten pakolaisten määrä on 6,5 miljoonaa ja EU-alueelle on paennut 4 miljoonaa ihmistä. Suomesta on kuluvana vuonna hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 44 000 ukrainalaista, ja yhteensä vastaanottojärjestelmämme piirissä on enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Tällä hetkellä hakemuksia rekisteröidään noin 400–500 viikossa. Tekemämme kyselytutkimuksen mukaan suurin osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on kotoisin pahiten tuhoutuneilta alueilta. Moni on menettänyt sodassa kaiken. 

Tämänhetkisen arvion mukaan ensi vuonna Suomeen saapuu Ukrainasta noin 30 000–40 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa. Arviota on nostettu aiemmasta 30 000:sta ja sitä tarkennetaan jatkuvasti. Arvioon vaikuttaa moni tekijä, mistä syystä ennakointi onkin viranomaisille jatkuva prosessi. Maahanmuuttoviraston johtama ennakoinnin asiantuntijaverkosto tarkentaa lukuja jälleen vuodenvaihteessa.

Vastaanottokapasiteettia säädellään tilanteen mukaan

Ukrainalaisten pakolaisten määrän kasvuun on Suomessa varauduttava ja siihen on osoitettava riittävä rahoitus. Tilapäistä suojelua saavan majoitus ja palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vastaanottojärjestelmän kautta. Suomen vastaanottojärjestelmä perustuu siihen, että käytössä olevaa kapasiteettia säädellään tarpeen mukaan. Tilanteessa, jossa tarve on suuri, perustetaan uusia vastaanottokeskuksia ja laajennetaan toimintaa. Tähän on Suomessa hyvä valmius.

Tulevana keväänä monilla Suomeen jo saapuneilla ukrainalaisilla on mahdollisuus siirtyä vastaanottopalveluista kuntien palveluiden asiakkaiksi siinä vaiheessa, kun he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Oletettavaa on, että moni tekee niin, sillä kyselymme mukaan joka kolmas Suomeen saapunut ukrainalainen on päättänyt jäädä Suomeen pysyvästi. Kotikuntamerkintää haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Viranomaiset valmistelevat parhaillaan tähän liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia.

Kotikunnan saaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että henkilö muuttaa vastaanottokeskuksen järjestämästä asunnosta omaan asuntoon, saa tarvittaessa toimeentulotukea ja asumisperusteisia etuuksia Kelasta sekä hakee terveys- ja sosiaalipalveluita hyvinvointialueelta. Lisäksi 7–18-vuotiaita kotikunnan saaneita koskee oppivelvollisuus. Ukrainalaisten siirtyminen kuntiin tulee edellyttämään paljon toimia kaikilta yhteiskunnan toimijoilta: kouluilta, varhaiskasvatukselta, työpaikoilta sekä sosiaali- ja terveyspalveluilta. 

Ukrainalaisten auttaminen on koko yhteiskunnan asia

Taisteluiden ohella jatkuu myös ukrainalaisten avuntarve. Uusia sotapakolaisia saapuu meille koko ajan ja heidän määränsä kasvaa. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tähän mennessä tarjonneet apuaan. Toivon, että suomalaisten halu auttaa säilyy edelleen korkeana – emme saa hyväksyä sotatilaa uutena normaalina.

Vaikka vastaanoton järjestämistä koordinoi sisäministeriö, ukrainalaisten asiat kattavat laajasti elämän eri osa-alueet ja koskettavat siten liki kaikkia hallinnonaloja. Valtion ja kuntien lisäksi myös järjestöillä, yrityksillä ja tavallisilla suomalaisilla on tärkeä rooli ukrainalaisten auttamisessa ja heidän kotoutumisensa tukemisessa. Suomeen saapuneiden ukrainalaisten auttaminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Suomeen saapuvien ukrainalaisten auttamisen lisäksi toimitamme apua myös Ukrainaan niin siviili- kuin puolustustarvikeapuna. Siviilipuolen materiaaliavun, kuten varavoimalaitteiden, terveydenhuollon tarvikkeiden ja majoitteiden lähettämistä koordinoi sisäministeriön pelastusosasto EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Yksityishenkilöille tehokkain tapa auttaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestöille, jotka kykenevät toimittamaan avun perille keskitetysti ja myös arvioimaan avun tarpeen paikan päällä.

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista
 
Avun tarjoaminen ukrainalaisille
Suomesta lähtenyt valtiollinen siviiliapu Ukrainaan ja lähialueille