Sisäministeriön blogi

Yhdessä vahvempia: Suomi ja Ruotsi vahvistavat siviilivalmiuttaan ja varautumistaan tiiviimmällä yhteistyöllä

Kirsi Pimiä Julkaisupäivä 18.1.2021 10.15 Blogit SM

Kirsi Pimiä. Koronaviruspandemia on nostanut kriisivalmiuden ja varautumisen kysymykset valokeilaan. Pandemia on myös tuonut selvemmin esille keskinäisriippuvuuksia ja haavoittuvuuksia ja osoittanut toimivan huoltovarmuuden sekä koko yhteiskunnan kriisinsietokyvyn merkityksen. Tämän päivän kriisit eivät tunne valtioiden rajoja, ja kansallinen varautuminen tarvitsee tuekseen rajat ylittävää yhteistyötä.  Suomi ja Ruotsi käyvät keskusteluja siviilivalmiutensa ja varautumisensa vahvistamisesta tiiviimmällä yhteistyöllä.

Suomen ja Ruotsin välillä on jo paljon yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sisäministeriön hallinnonalalla, muun muassa siviilivalmiuteen, pelastustoimeen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Pohjoismaisesta yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä voi mainita pelastustoimen ja varautumisen Haga-yhteistyön, jonka puheenjohtajana Suomi toimii tänä vuonna. Läheiset yhteistyösuhteet luovat hyvät edellytykset yhteistyön tiivistämiselle. Alkuvuodesta käynnistyi uusia hankkeita, jotka kehittävät Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä siviilivalmius- ja varautumisasioissa niin strategisella kuin operatiivisellakin tasolla. 

Siviilivalmius turvaa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja väestön perushuollon kriisitilanteessa

Siviilivalmiudella tarkoitetaan eri viranomaisten toimenpiteitä, joilla turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa. Sisäministeriön osalta siviilivalmiuden ja varautumisen alaan kuuluvia kokonaisuuksia ovat erityisesti pelastustoimi ja väestönsuojelu. Siviilivalmiuden sateenvarjon alla sisäministeriö osallistuu tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa muun muassa huoltovarmuuteen ja kriittisen infrastruktuurin (esim. tietoverkot) suojaamiseen liittyviin toimiin – unohtamatta kyber- ja hybridiuhkia.

Tiiviimpi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista ja tuo synergiaetuja

Sisäministerit Maria Ohisalo ja Mikael Damberg sopivat joulukuun 2020 videotapaamisessaan yhteistyölinjauksen allekirjoittamisesta heti alkuvuodesta 2021, tavoitteena tiivistää asteittain siviilivalmiusyhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Tiiviimmällä yhteistyöllä vahvistetaan maiden varautumista ja vakavien häiriötilanteiden ja kriisien ennaltaehkäisyä, kriiseihin vastaamista ja niistä toipumista.

Suomella ja Ruotsilla on samantyyppisiä kokemuksia uhista, riskeistä ja haavoittuvuuksista, joiden pohjalta tehokas valmius rakennetaan. Yhteiskunnan kriisinkestävyys on kunkin maan omalla vastuulla, mutta syvempi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista, tuo synergiaetuja ja antaa paremman mahdollisuuden suunnitella ja olla valmiudessa erilaisia kriisitilanteita varten.

Aloite Suomen ja Ruotsin kriisivalmiusyhteistyön kehittämisestä

Ruotsalais-suomalainen yhteistyö- ja kulttuurikeskus Hanasaari on ehdottanut laaja-alaista yhteistyöhanketta, johon myös me sisäministeriössä olemme päättäneet tarttua. Hanaholmen-aloite on uusi Suomen ja Ruotsin välinen kriisivalmiusohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa molempien maiden varautumista ja valmiutta vastata erilaisiin kriiseihin.

Ohjelman puitteissa järjestetään syksystä 2021 alkaen korkean tason foorumi kriisinvalmiuden ja varautumisen päätöksentekijöille. Lisäksi järjestetään käytännön harjoituksia sisältävä koulutus, jonka painopisteinä ovat osaamisen kehittäminen, kokemusten jakaminen sekä opintovierailut. Ohjelman tavoitteet ovat erittäin kannatettavia ja sisäministeriö osallistuu ohjelmaan toteuttamiseen.

Kahdenvälisellä yhteistyöllä olemme kokoamme suurempia

Syvempi yhteistyö Suomen ja Ruotsin kesken mahdollistaa esimerkiksi avun antamisen ja vastaanottamisen nopeasti ja vaikuttavalla tavalla. Ruotsin metsäpalot 2018 on esimerkki tilanteesta, jossa avunanto Suomelta oli tarpeen. Myös suorituskykyjen kehittämisessä ja kemiallisiin, biologisiin, ydin- ja säteilyuhkiin varautumisessa on mahdollisuuksia yhteishankkeisiin. Yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on myös tunnistettu keskeiseksi kahdenvälisen yhteistyön osa-alueeksi.

Tuoreessa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani. Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi jakavat yhteisen arvion turvallisuusympäristön kehityksestä, mikä luo vahvan pohjan yhteistyölle.

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on jo toimivaa ja läheistä. Myös esimerkiksi kahdenvälinen pelastustoimen yhteistyö on jatkuvaa ja esimerkiksi Tornionjokilaaksossa päivittäistä.  Siviilivalmiuden useilla osa-alueilla Suomi-Ruotsi -yhteistyössä on kuitenkin paljon kehittämispotentiaalia ja vahvempaa yhteistyötä tarvitaan. Yhdessä voimme vaikuttaa ja toimia vahvemmin niin Euroopan unionissa (esim. EU:n pelastuspalveluyhteistyö) kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä (esim. Naton kumppanuusohjelma). 

Kirsi Pimiä
kansliapäällikkö
@kirsipimia

1 Kommentti