Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta kattava arvio

Sisäministeriö 23.1.2019 9.01
Tiedote 4/2019
Poliisin hihamerkki

Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta on valmistunut kattava arvio sisäministeriön, muiden viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyönä. Sisäisen turvallisuuden tila -raportti kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon turvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä väestön näkökulmasta.

- Meillä on nyt raportin myötä varsin hyvä kokonaiskuva ihmisten arjen turvallisuudesta ja mikä vaikuttaa siihen eniten. Ajankohtainen esimerkki on seksuaalirikokset, joista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Yhä useampi tapaus tulee siis viranomaisten tietoon ja tekijät saadaan vastuuseen. Seksuaalisessa ja lähisuhdeväkivallassa on silti paljon piilorikollisuutta, johon täytyy kyetä puuttumaan nykyistä tehokkaammin, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa Kuopiossa, missä raportti julkistettiin 23. tammikuuta.

Raportissa sisäistä turvallisuutta käsitellään neljällä osa-alueella, jotka ovat ihmisten turvallisuuden tunne ja avun saanti, rikollisuus, tapaturmat ja onnettomuudet sekä yhteiskuntarauha ja vakaus. Raporttiin koottujen tilastojen ja kansainvälisen vertailun valossa Suomi on maailman turvallisin maa.

Suomen turvallisuus on ajan kuluessa parantunut merkittävästi. Esimerkiksi henkirikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyys oli 1980-luvulla yli kaksinkertainen nykypäivään verrattuna. Tieliikenteessä kuolleiden määrä on laskenut lähes puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös tulipalojen sekä tulipaloissa kuolleiden määrä on laskenut selvästi 2010-luvulla.

Tilastollisesti pieni asia voi olla yhteiskunnallisesti merkittävä

Ihmisten arjen turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat eniten rikollisuuden, onnettomuuksien ja häiriöiden määrä ja näkyvyys sekä miten nopeasti ja helposti saa apua sitä tarvitessaan. Kodin ja vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat vuosittain neljänneksi eniten kuolonuhreja, mutta ne vaikuttavat vähän ihmisten turvallisuuden tunteeseen.

- Ihmisten kokema turvallisuuden tunne eroaa myönteisestä tilastollisesta kehityksestä. Erilaiset tuntemattomat uhkat kuten katuväkivalta ja terrorismin pelko lisäävät ihmisten turvattomuuden tunnetta, vaikka tilastollinen todennäköisyys on pieni, sanoi kansliapäällikkö Ilkka Salmi sisäministeriöstä.

Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuus ovat lisänneet ihmisten tietoisuutta erilaisista uhkista.

- Julkisuudesta rakentuu käsityksiä, jotka voivat vähentää luottamusta viranomaisiin ja eroavat tutkitusta tiedosta lisäten turvattomuuden tunnetta. Vakaamman ja tietoon perustuvan turvallisuuden tunteen vahvistaminen onkin yksi sisäasiainhallinnon tavoitteista, totesi kansliapäällikkö Salmi.

Haasteina ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys

Arvioiden perusteella alkoholi ja huumeet selittävät tulevaisuudessakin suurta osaa Suomen väkivallasta. Heikko sosioekonominen asema lisää riskiä olla rikoksen tekijänä sekä uhrina. Jos syrjäytymistä ja polarisaatiota ei onnistuta vähentämään, eri väestöryhmien välisiin jännitteisiin perustuvat väkivallanteot todennäköisesti kasvavat. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttaa myös onnistuminen maahanmuuttokysymyksissä.

Eniten turvallisuuteen vaikuttavat isot systeemiset muutokset, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys. Esimerkiksi uuden teknologian myötä liikenneturvallisuus paranee, mutta yhä suurempi osa rikollisuudesta tapahtuu tietoverkossa. Ikääntymisen turvallisuus on otettava entistä enemmän huomion niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat uusia haasteita. Näiden kehityskulkujen ennakoiminen ja tiedon jakaminen on tärkeä osa turvallisuusviranomaisten työtä.

Sisäisen turvallisuuden tila -raportti on osa hallituksen sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa.

Sisäministeriön visio on, että vuonna 2030 Suomi on maailman turvallisin maa sekä kaikille yhtä turvallinen.

Lisätietoja:

strategiapäällikkö Ari Evwaraye, p. 0295 488 373 (soittopyynnön voi jättää tekstiviestillä)

erityisasiantuntija Lauri Holmström, p. 0295 488 220 (soittopyynnön voi jättää tekstiviestillä)