Vuoden vaihtuessa pelastustoimen 22 aluetta aloittavat, kuntien määrä vähenee kahdella

Pelastustoimen alueellistamiseen ja viranomaisten toimintaan liittyvien muutosten lisäksi uusi pelastuslaki sisältää uusia säännöksiä muun muassa omatoimisesta varautumisesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja palovaroittimista. Pelastuslain mukaan muun muassa rakennuksen omistajat, liiketoiminnan harjoittajat ja muut yhteisöt ovat sekä asianomaisessa rakennuksessa että muussa toiminnassaan velvollisia ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa sekä varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.

Omatoimiseen varautumiseen liittyy tietyissä tapauksissa velvollisuus laatia etukäteen pelastussuunnitelma, jossa selvitetään mahdolliset vaaratilanteet, toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi sekä muun muassa poistumis- ja suojautumismahdollisuudet. Pelastussuunnitelma on laadittava myös merkittäville yleisötapahtumille.

Pelastuslain mukaan huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan palovaroittimella tai muulla laitteella, joka mahdollisimman aikaisin havaitsee alkavan tulipalon ja hälyttää asunnossa olevat. Majoitustiloja ja hoitolaitoksia koskee vastaava velvoite.

Luvattomat aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset sekä räjähteet voi luovuttaa poliisille ilman seuraamuksia

Luvattomat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset sekä räjähteet voi luovuttaa poliisille ilman seuraamuksia 1.1.2004 lähtien. Rangaistusuhasta vapautumisen ehtona on, että henkilö ilmoittaa esineestä oma-aloitteisesti ja luovuttaa sen poliisin haltuun. Armahdusmenettely ei vapauta henkilöä muista rikoksista kuin esineen laittomasta hallussapidosta.

Pääperiaatteena armahdusmenettelyssä on, että poliisin haltuun tulleet ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset palautetaan niiden alkuperäiselle lailliselle omistajalle, jos tällä on tai tämä saa luvan niiden hallussapitoon. Ampuma-ase voidaan tehdä myös pysyvästi ampumakelvottomaksi eli deaktivoida.

Jos ampuma-aseen omistajalla ei ole tai tämä ei saa lupaa esineen hallussapitoon eikä esinettä deaktivoida, omistajalla on kolme kuukautta aikaa etsiä aseelle sen hankkimiseen oikeutettu henkilö. Kolmen kuukauden jälkeen poliisi voi myydä aseen omistajan lukuun julkisella huutokaupalla. Varastetut aseet tai rikoksen tekemisessä käytetyt aseet poliisi takavarikoi.

Poliisilaitokset järjestävät kevään 2004 aikana alueellisia luvattomien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten sekä räjähteiden keräyskampanjoita. Alueellisista kampanjoista saa tietoa omalta poliisilaitokselta, paikallisista tiedotusvälineistä ja 2.1.2004 lähtien poliisin verkkosivuilta osoitteesta www.poliisi.fi/luvatonase.

Järjestyslain koirakuria koskeva uudistettu muotoilu voimaan 1.1.2004

Eduskunnan hyväksymä järjestyslain 14 §:n ns. koirakuria koskeva uusi muotoilu tulee voimaan 1.1.2004. Uuden muotoilun mukaan:"Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua."

Kuntien määrä vähenee kahdella

Kuntien määrä vähenee vuodenvaihteessa kahdella, kun Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi Pieksänmaan kunta. Kuntia on ensi vuonna 444.

Lisäksi vuoden alussa tulee voimaan pienempiä kuntajaotuksen muutoksia seitsemällä alueella. Kuntajakoa eheytetään Lohtajan, Himangan, Toholammin kuntien ja Kannuksen kaupungin alueella, Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kuntien alueella sekä Oulunsalon, Kempeleen, Muhoksen ja Ylikiimingin kuntien ja Oulun kaupungin alueella. Lisäksi kuntaraja muuttuu Nakkilan kunnan ja Harjavallan kaupungin välillä, Kittilän ja Muonion kuntien välillä, Virtain kaupungin ja Peräseinäjoen kunnan välillä sekä Karijoen ja Isojoen kuntien välillä.

Kuntien keskimääräinen valtionosuus on ensi vuonna 27,64 euroa. Tänä vuonna se on 27,55 euroa. Kuntien yleinen valtionosuus on tehtäviin sitomatonta. Se muodostuu keskimääräisestä asukaskohtaisesta euromäärästä, jota korotetaan muun muassa saaristoisuuden, syrjäisyyden ja kaksikielisyyden perusteella.

Sisäasiainministeriö tekee joulukuussa päätökset kuntakohtaisista yleisistä valtionosuuksista ja verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauksista vuodelle 2004.

Kunnallinen eläkelaki muuttuu vuoden alusta

Kunnallisen eläkelain säännökset, jotka koskevat kuntoutusetuuksia ja kuntien eläkelautakunnan asemaa muutoksenhakuelimenä, muuttuvat vuoden alusta. Jatkossa kunnallisella eläkelaitoksella on velvollisuus järjestää ammatillista

kuntoutusta henkilölle, jolla voidaan todeta olevan sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva uhka joutua työkyvyttömäksi. Laki sisältää myös säännökset osakuntoutusrahasta. Lisäksi kunnallisen henkilöstön eläkkeitä koskevissa päätöksissä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimiva kuntien eläkelautakunta irrotetaan organisatorisesti ja taloudellisesti eläkepäätöksiä tekevästä kunnallisesta eläkelaitoksesta. Laki on osa työeläkkeiden kehittämistä koskevaa kokonaisuudistusta.

Aluekeskusohjelma jatkuu samoilla alueilla vuosina 2004-2006

Aluekeskusohjelmaa jatketaan vuosina 2004-2006 ohjelmaan vuonna 2001 nimetyillä alueilla. Ohjelma-alueet ovat: Rovaniemen seutu, Kemi-Tornion alue, Koillis-Suomi, Oulun seutu, Raahen seutukunta, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan ja Siikalatvan seutukunnat yhdessä, Kajaanin kaupunkiseutu, Kokkolan seutukunta, Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu, Seinäjoen seutu, Jyväskylän kaupunkiseutu, Jämsän seutu, Ylä-Savon talousalue, Kuopion seutu, Varkauden talousalue, Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Etelä-Karjala, Joensuun seutu, Kouvolan kaupunkiseutu, Kotkan-Haminan seutu, Etelä-Pirkanmaan seutukunta, Tampereen seutukunta, Lahden alue, Hämeenlinnan seutu, Forssan seutu, Porin kaupunkiseutu, Rauman seutu, Turun seutu, Salon seutu, Vakka-Suomen seutukunta, Hyvinkään ja Riihimäen talousalue ja Itä-Uusimaa.

Saaristokuntia 13 ja saaristo-osakuntia 45

Saaristokuntia on 13 ja saaristo-osakuntia 45 vuosina 2004-2007. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat sijoittuvat 13 eri maakuntaan.

Valtioneuvoston päätti 18.12. saaristokunnista ja saaristo-osakunnista vuosiksi 2004-2007. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat edustavat suurimpia saaristoalueita, joihin kohdistetaan tehokkaimmat saaristopoliittiset toimet.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Mika Kättö, (09) 160 42975 (pelastuslaki), ylitarkastaja Mika Lehtonen, (09) 160 42354 (luvattomat aseet), hallitusneuvos Arto Sulonen, (09) 160 42805 (kunnallinen eläkelaki), ylitarkastaja Soile Lahti, (09) 160 44654 ja ylitarkastaja Mika Riipi, (09) 160 44507 (kuntajakoasiat), neuvotteleva virkamies Markku Nissinen, (09) 160 44522 (kuntien valtionosuudet), projektijohtaja Ulla-Maija Laiho, (09) 160 44340 (aluekeskusohjelma), neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, (09) 160 44513 0400 744 900 (saaristokunnat)