Paine EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamiselle on kova

Komissio on kevään ja kesän 2016 aikana antanut yhteensä kuusi ehdotusta EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi. Ehdotuksilla pyritään vastaamaan vuonna 2015 kärjistyneeseen pakolaiskriisiin ja tarpeeseen parantaa unionin alueelle suuntautuvan maahanmuuton hallintaa. Olemassa oleva sääntely ei ole toiminut suurien väestömäärien aiheuttamassa paineessa.

Keskeisin ehdotus koskee niin kutsutun Dublin-järjestelmän uudistamista. Nykyinen järjestelmä osoittautui toimimattomaksi, kun turvapaikanhakijoiden määrät nousivat ennätyslukemiin. Uuden järjestelmän pitää pystyä takaamaan se, että samat säännöt pätevät kaikkialla unionin alueella.

Olennaista on se, mitä tapahtuu unionin ulkorajaa ensimmäistä kertaa ylitettäessä. Turvapaikkahakemuksesta vastuussa olevan valtion määrittämisen on oltava selkeää: maa, johon hakija ensimmäiseksi saapuu, on vastuussa tulijan rekisteröinnistä.

Tämän varmistamiseksi tarvitaan riittävät kannustimet ja velvoitteet.

Erityisen tärkeitä ovat ehdotukset, joilla pyritään selkiyttämään turvapaikkamenettelyä. Jäsenmailla on oltava keinot seuloa perusteettomat hakemukset ja ratkaista ne nopeasti.

Yhdenmukaistamalla päätöksentekoa ja vastaanotto-olosuhteita eri maissa EU haluaa muun muassa vähentää hakijoiden luvatonta liikkumista valtiosta toiseen kesken turvapaikkaprosessin. Siirtyminen maata toiseen kesken prosessin hidastaa ja vaikeuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyä.

Suomi osallistuu aktiivisesti yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen.

Suomi kantaa vastuunsa

EU pyrkii jakamaan vastuuta turvapaikanhakijatilanteen hallinnasta jäsenmaiden kesken ja helpottamaan Etelä-Euroopan maahanmuuttopainetta. Jäsenvaltiot ovat sopineet ottavansa sisäisinä siirtoina vastaan 160 000 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Italiasta. Kreikka ja Italia joutuivat suuren paineen alle tulijoiden määrän kasvaessa ennätysmäisesti vuonna 2015.

Sisäisiin siirtoihin ovat oikeutettuja vain kansalaisuudet, joista 75 prosentille on myönnetty kansainvälistä suojelua, kun tarkastellaan koko EU-aluetta.

Suomi on hoitanut osuutensa sisäisistä siirroista sopimusten mukaan. Sisäisten siirtojen kautta Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään samaan tapaan kuin kaikkien muidenkin turvapaikanhakijoiden.

Lisäksi EU-maat ovat sitoutuneet vastaanottamaan syyrialaispakolaisia Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Afrikan sarven alueelta sekä alueilta, joissa on alueellisia kehitys- ja suojeluohjelmia.  

Jäsenvaltiot ovat sopineet myös 32 772 syyrialaispakolaisen uudelleensijoittamisesta Turkista EU-alueelle. Menettely perustuu jäsenvaltioiden osalta vapaaehtoisuuteen. Tämä niin sanottu Turkki-sopimus koskee Turkissa oleskelevia syyrialaispakolaisia. Käytännössä EU vastaanottaa yhden syyrialaispakolaisen Turkista jokaista Kreikasta ja Italiasta palautettavaa syyrialaista kohden.

Suomen ohella Saksa ja Hollanti olivat ensimmäisiä EU-maita, jotka vastaanottivat Turkin syyrialaispakolaisia.