Paine EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamiselle on kova

Komissio antoi kevään ja kesän 2016 aikana yhteensä seitsemän ehdotusta EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi. Ehdotuksilla pyritään vastaamaan vuonna 2015 kärjistyneeseen pakolaiskriisiin ja tarpeeseen parantaa unionin alueelle suuntautuvan maahanmuuton hallintaa. Olemassa oleva sääntely ei ole toiminut suurien hakijamäärien aiheuttamassa paineessa.

Keskeisin ehdotus koskee niin kutsutun Dublin-järjestelmän uudistamista. Nykyinen järjestelmä osoittautui toimimattomaksi, kun turvapaikanhakijoiden määrät nousivat ennätyslukemiin. Uuden järjestelmän pitää pystyä takaamaan se, että samoja sääntöjä noudatetaan kaikkialla unionin alueella.

Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämisen on oltava selkeää, ja hakija on rekisteröitävä siinä maassa, johon hän ensimmäiseksi saapuu. Tämän varmistamiseksi tarvitaan riittävät kannustimet ja velvoitteet.

Vastuullisen valtion määrittämisen lisäksi erityisen tärkeitä ovat ehdotukset, joilla pyritään selkiyttämään ja nopeuttamaan turvapaikkamenettelyä. Jäsenmailla on oltava keinot seuloa perusteettomat hakemukset ja ratkaista ne nopeasti. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi etenkin turvapaikkamenettelyä koskeva asetusehdotus on keskeinen.

Yhdenmukaistamalla päätöksentekoa ja vastaanotto-olosuhteita eri maissa EU haluaa muun muassa vähentää hakijoiden luvatonta liikkumista valtiosta toiseen kesken turvapaikkaprosessin. Siirtyminen maasta toiseen hidastaa ja vaikeuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyä.

Kaikki seitsemän ehdotusta ovat edelleen käsittelyssä EU:n toimielimissä. Suomi osallistuu aktiivisesti yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja pyrkii edesauttamaan nopeita neuvotteluratkaisuja.

Suomi kantaa vastuunsa

EU pyrkii jakamaan vastuuta turvapaikanhakijatilanteen hallinnasta jäsenmaiden kesken ja helpottamaan Etelä-Euroopan maahanmuuttopainetta. Jäsenvaltiot ovat vuodesta 2015 alkaen ottaneet vastaan hakijoita sisäisinä siirtoina Italiasta ja Kreikasta, jotka ovat muuttoliikekriisin aikana joutuneet ulkorajavaltioina erityisen paineen alle.

Määräaikainen sisäisten siirtojen järjestely on nyt päättymässä, ja Suomi on hoitanut osuutensa sovitusti. Sisäisten siirtojen kautta Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään samaan tapaan kuin kaikkien muidenkin turvapaikanhakijoiden. Pysyvämmästä vastuunjaon mekanismista keskustellaan parhaillaan EU:ssa osana Dublin-järjestelmän uudistusta.

Kansainväliseen vastuunkantoon kuuluu myös pakolaisten uudelleensijoittaminen kolmansista maista. Suomi osallistuu kiintiöpakolaisten vastaanottoon vuosittain tehtävien kansallisten päätösten mukaisesti. Keskeisiä kohdealueita muuttoliikkeen hallinnan kannalta ovat nyt Turkki sekä keskiselle Välimerelle Libyan kautta johtava reitti Afrikassa.