Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon

Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa niin, että lainsäädäntö vastaisi työvoiman kysyntään Suomessa. Suomen väestö ikääntyy eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä kaikilla aloilla. Yksi vastaus työmarkkinoiden ongelmiin on maahanmuutto.

Työvoiman maahanmuuton lähtökohtana on turvata työvoiman saanti Euroopan ulkopuolelta silloin, kun työvoimaa ei kotimaasta eikä Euroopan sisämarkkinoilta löydy.

Tällaista työvoimaa ovat esimerkiksi kausityöntekijät, joita tulee Suomeen vuosittain 13 000 - 15 000. Kausityöntekijät ovat tärkeitä erityisesti maataloudelle ja matkailulle, joissa työvoiman tarve vaihtelee sesonkien mukaan. Työvoimaa tarvitaan ulkomailta, koska kotimaasta ei löydy näille aloille riittävästi työntekijöitä. Kausityöntekijät eivät tule jäädäkseen, vaan palaavat kauden päättyessä kotiin.

Kilpailu huippuosaajista on kovaa

Suomi, kuten muutkin maat, kilpailee myös ulkomaisista yrittäjistä, sijoittajista ja huippuosaamisesta. Tavoitteena on kehittää lainsäädäntöä niin, että yritysten, sijoittajien ja huippuosaajien on entistä helpompi tulla Suomeen, mikä puolestaan parantaa Suomen kilpailukykyä.

Start-upien sekä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnit tapahtuvat vauhdilla, ja yhden osaajan panos voi olla merkittävä: yhden avainhenkilön puuttuminen voi vaarantaa yrityksen menestyksen ja muutkin työpaikat.

Sujuva oleskelulupajärjestelmä vaikuttaa osaltaan yritysten menestymismahdollisuuksiin. Jos järjestelmä ei toimi, vaarana on, että yritykset siirtävät toimintansa pois Suomesta.

Lue lisää yrittäjien, sijoittajien ja erityisosaajien oleskeluluvat -hankkeesta

EU kehittää työvoiman liikkuvuutta

Kuluneen viidentoista vuoden aikana Euroopan unionissa on hyväksytty merkittävä määrä maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteina on ollut luoda EU:sta entistä kilpailukykyisempi talous ja parantaa maahanmuuttajien asemaa.

Nyt kehitys on hidastunut ja vireillä on ainoastaan erityisosaajadirektiivin ns. Blue Card. Sen uudistamisella pyritään lisäämään EU:n houkuttelevuutta erityisosaajien kohdemaana. Sinisen kortin ytimessä on sen mahdollistama liikkuminen jäsenvaltiosta toiseen. Tällaista ominaisuutta ei jäsenvaltioiden omiin lupiin voida liittää.

Lupabyrokratian purkaminen ja siihen liittyvä esteetön liikkuminen EU:n sisällä on yksi keinoista, joilla suomalaisille yrityksille tärkeiden sisämarkkinoiden toiminta voidaan kehittää.

Euroopan unioni panostaa myös tutkijoiden ja opiskelijoiden maahantuloon ja liikkuvuuteen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni tutkintonsa EU-maassa suorittanut jäisi työskentelemään EU-alueelle.

Sisäministeriö ei käsittele työntekijöiden oleskelulupahakemuksia. Lisätietoa työntekijöiden oleskeluluvista ja niiden edellytyksistä löydät Maahanmuuttoviraston ja TE-palvelujen sivuilta.