Hyppää sisältöön
Media

Kansalaisuuslakia selkeyttävät muutokset lausuntokierrokselle

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 1.10.2021 13.22
Tiedote 121/2021
Passit.

Sisäministeriö on 1.10. lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen kansalaisuuslain muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia. Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa eikä vaikeuttaa.

Muutosehdotusten pohjana on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Tarkoitus on parantaa säännösten toimivuutta niin, että ne ovat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta.

Lapsen kansalaisuuden saamista ja lain määritelmiä päivitettäisiin

Kansalaisuuslaissa olevia lapsen ja kansalaisuudettoman määritelmiä ajantasaistettaisiin siten, että ne vastaisivat Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa olevia määritelmiä. Alle 18-vuotias katsottaisiin siten aina lapseksi, eikä siihen vaikuttaisi alaikäisenä avioituminen. Kansalaisuudettomia ei enää jaoteltaisi tahtomattaan ja tahdostaan kansalaisuudettomiin.

Lapsen kansalaisuuden saamista uudistettaisiin niin, että lapsi saisi syntyessään Suomen kansalaisuuden suomalaiselta vanhemmaltaan aina suoraan lain nojalla. Myös Suomen kansalaisen adoptoima lapsi saisi kansalaisuuden aina suoraan lain nojalla. Nykyisin lapsen kansalaisuuden saaminen vaatii joissakin tilanteissa ilmoitusta Maahanmuuttovirastolle. Muutos selkeyttäisi tilannetta ja sujuvoittaisi osaltaan myös työtä Maahanmuuttovirastossa.

Täsmennyksiä kansalaisuuden hakemiseen

Lähtökohtana kansalaisuuden saamiselle on, että hakija asuu Suomessa. Vaadittavan asumisajan laskentaa selkeytettäisiin muun muassa siten, että asumisaikana sallittavista ulkomaanmatkoista säädettäisiin nykyistä yksinkertaisemmin. Kaikkiaan ulkomailla voisi oleskella saman verran kuin nykyisin. Kansalaisuutta hakevan olisi kuitenkin helpompi itse arvioida, milloin asumisaikaedellytys täyttyy.

Kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin niin, että myös Ahvenanmaalla suoritetut ammatilliset tutkinnot otettaisiin huomioon. Myös auktorisoiduilla suomen tai ruotsin kääntäjillä sekä rekisteröidyillä oikeustulkeilla katsottaisiin olevan tarvittava kielitaito.

Lisäksi lakiin tehtäisiin teknisluonteisempia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa yleislainsäädännön muutoksista.

On tärkeää aika ajoin arvioida lainsäädännön toimivuutta ja suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia.

Lausuntokierros päättyy 12.11. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen, p. 0295 488 626, [email protected] 
erityisasiantuntija Hanna Pihkanen, p. 0295 488 256, [email protected]

Sähköpostiosoitteet muuttuvat 5.10. muotoon [email protected]