Rahankeräyslain uudistamista selvitetään
Sisäministeriö on asettanut esiselvityshankkeen, jonka tehtävänä on kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytila ja kehittämiskohteet. Tavoitteena on selvittää vaihtoehtoisia toteuttamismalleja rahankeräystoiminnan sujuvoittamiseksi. Samalla on kuitenkin tarkoitus pitää kiinni voimassa olevan rahankeräyslain tavoitteesta estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.
Hankkeessa arvioidaan myös julkisyhteisöjen asemaa rahankerääjinä. Vaihtoehtoisten toteuttamismallien osalta arvioidaan yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä vaikutuksia yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen rahoitukseen ja niiden toimintaedellytyksiin. Myös taloudellisia vaikutuksia viranomaistoimintaan arvioidaan sekä sitä, mihin kerättävät varat kohdistuvat yhteiskunnassa.
Sidosryhmät ja intressitahot ovat edustettuina esiselvitystä tekevän työryhmän jatkuvassa työskentelyssä kahden järjestökentältä tulevan pysyvän asiantuntijan kautta. Lisäksi sidosryhmiä ja intressitahoja kuullaan esiselvityshankkeen aikana.
Rahankeräyslakia muutettiin viimeksi vuonna 2014. Osittaisuudistuksella helpotettiin rahaa keräävien yhteisöjen asemaa siten, että rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka lupaa hakevan koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Rahankeräyksellä hankitut varat tulee kuitenkin käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Muutoksella mahdollistettiin myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnan sekä yliopiston oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Rahankeräysluvan enimmäiskesto pidennettiin viiteen vuoteen.
Jatkovalmistelun tarve arvioidaan esiselvityksen aikana
Toteutetun osittaisuudistuksen lisäksi viime hallituskaudella aloitettiin rahankeräyslain kokonaisuudistukseen tähtäävä hanke. Valmistelun aikana nousi esille useita laajoja kysymyksiä liittyen uudistuksen sisältöön. Esiselvityksessä pureudutaan näihin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi rahankeräysten yleishyödyllisyyteen ja lupamenettelyyn. Hankkeen aikana arvioidaan tarve mahdollisen lainsäädäntöhankkeen käynnistämiselle.
Rahankeräysten toimeenpanosta säädetään rahankeräyslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa rahankeräyksistä. Rahankeräyslain tarkoituksena on mahdollistaa yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi järjestettävät rahankeräykset ja estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä.
Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräys vaatii viranomaisen luvan. Laissa säädetään lain soveltamisalaan kuulumattomista toiminnoista sekä poikkeuksista rahankeräysten luvanvaraisuuteen.
Rahankeräysluvan voivat myöntää paikalliset poliisilaitokset ja Poliisihallitus. Rahankeräyslupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Poliisihallitus ja poliisilaitokset vastaavat myöntämiinsä lupiin perustuvien rahankeräysten toimeenpanon ja tuottojen käytön valvonnasta. Rahankeräysten toimeenpanon yleisestä valvonnasta ja ohjauksesta sekä tilastoinnista vastaa Poliisihallitus.
Hankkeen toimikausi on 18.8.2016–31.5.2017.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jukka Tukia, 0295 488 573, [email protected]
ylitarkastaja Sini Lahdenperä, 0295 488 312, [email protected]