Sisäasiainhallinnossa tehtiin itsearviointi ensimmäisestä koronavuodesta

Sisäministeriön hallinnonalalla on tehty vuotta 2020 koskeva koronapandemiaan liittyvä itsearviointi. Sen mukaan varautuminen on ollut riittävää ja toimintakyky on säilynyt koronakriisin aikana, mutta henkilöstö kuormittui ja muun muassa viranomaisten toimivaltuuksissa oli epäselvyyttä viime keväänä.

Sisäministeriö käynnisti syksyllä 2020 koko hallinnonalan kattavan koronaitsearvioinnin. Valmiusjärjestelyjen toimivuutta haluttiin arvioida suhteessa kevään 2020 poikkeusoloihin ja kehittää kriisivalmiutta pahimpien skenaarioiden varalle. Itsearvioinnin tulokset toimivat sisäministeriön hallinnonalan varautumisen ja valmiuden kehittämisen tukena.

Itsearviointi tehtiin kehittävän arvioinnin menetelmin. Arvioinnissa hyödynnettiin laajasti erilaisia dokumenttiaineistoja sekä toteutettiin kysely koko hallinnonalan työntekijöille. Kyselyyn vastasi 2085 sisäasiainhallinnon ammattilaista. 

Henkilöstön näkökulmasta keskeisimmät teemat kiteytyvät jaksamiseen pitkittyneessä häiriötilanteessa sekä henkilöstön suojaamiseen ja riittävyyteen pandemian aikana. Erityisesti esihenkilöiden ja Rajavartiolaitoksen työntekijöiden kuormitus kasvoi. Lisäksi viestintä joutui Covid-19 -pandemian aikana suuren paineen alle. Viestinnän resurssit eivät sisäministeriön hallinnonalalla vastanneet pandemian aiheuttamaa selkeää kasvua viestintätarpeisiin.

Kyselyn perusteella laajamittaiseen etätyöhön siirtyminen aiheutti kuormitusta tietojärjestelmille ja tietoturvalle ja heikensi työergonomiaa. Toisaalta etätyössä olevat pystyivät keskittymään paremmin.

Koronatilanteeseen liittyvää sisäistä ohjeistusta jaettiin hallinnonalalla runsaasti. Pääsääntöisesti ohjeistus koettiin onnistuneena, mutta ohjeiden runsas määrä aiheutti myös päällekkäisyyksiä ja ongelmia löytää oleellinen tieto.

Sisäministeriön hallinnonalan ja muiden hallinnonalojen viranomaisten välisissä toimivaltuuksissa oli erinäisissä tilanteissa epäselvyyksiä. Kansalaisten luottamus sisäisen turvallisuuden viranomaisiin säilyi silti pääosin hyvänä, vaikka toimivaltaepäselvyydet johtivat viranomaisen toiminnan kyseenalaistamiseen.

Ensimmäisen koronavuoden aikana jouduttiin toistuvasti tekemään päätöksiä erilaisista rajoitustoimista kiireessä ja osittain puutteellisen tiedon valossa. Erityisesti rajoitusten kohdalla päätösten laillisuuspohja ei ollut edes viranomaisille itselleen yksiselitteinen. Tämä aiheutti vaikeuksia päätösten käytännön toimeenpanossa. 

Toinen esille nouseva seikka on viranomaisyhteistyö, joka vaikuttaa sisäasiainhallinnon sisällä toimivan joustavasti siltä osin kuin se pohjautuu pitkäjänteiseen yhteistoimintaan normaaliolojen aikana.

Tilannekuvan muodostamisessa ja toiminnan koordinaatiossa nähtiin kehittämistarpeita. Ne liittyvät tilannetiedon keräämisen prosessiin hallinnonalan sisällä, tiedonkeruun koordinaatioon, tilannekuvatiedon analyysiin sekä analyysiin pohjaavaan lyhyen aikavälin ennakointiin.

Lisätietoja:
kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512