Tiedustelulaki kirvoitti laajasti lausuntoja, palaute pääosin myönteistä
Siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu etenee. Kesäkuun lopulla päättynyt laaja lausuntokierros keräsi runsaasti palautetta. Se on pääosin alkuperäistä esitystä tukevaa.
Lausuntopyyntö lähetettiin 96 eri taholle, joilta saatiin 57 lausuntoa. Tämän lisäksi myös seitsemän muuta tahoa toimitti ministeriölle lausuntonsa asiassa.
Yhteensä siis peräti 64 lausuntoa on tarkemmassa tarkastelussa elokuun puoliväliin mennessä valmistuvaa lausuntoyhteenvetoa varten. Lausuntoja saatiin eri viranomaisilta, kansalaisjärjestöiltä, liike-elämän eri tahoilta ja muilta toimijoilta.
Jo ennen virallista yhteenvetoa voidaan todeta, että saatu palaute on pääosin alkuperäistä esitystä tukevaa. Tarve lainsäädännölle tunnistetaan laajasti ja huhtikuussa julkistettua ehdotusta siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi pidetään pääosin kannatettavana. Ehdotuksen sisältämiin säännöksiin suhtaudutaan suurimmaksi osin myönteisesti ja rakentavasti.
– On hyvä, että tästä asiasta keskustellaan laajasti ja perin pohjin. Tiedustelulainsäädäntöä valmisteltaessa eri näkökulmien huomioiminen on erityisen tärkeää. Nyt saatu palaute kannustaa eteenpäin. Olemme yllättyneitä siitä kuinka laajasti esitystä on kannatettu, sisäministeri Paula Risikko toteaa.
Lausunnoista ilmenee yleisesti, että kansallisen turvallisuuden suojaaminen tunnustetaan tärkeäksi tavoitteeksi. Tuomioistuimelle ehdotettua etukäteiskontrollia ja laillisuusvalvonnan tehostamisaikeita puolletaan. Sen sijaan kansantaloudellisten ja yritysvaikutusten arviointiin toivotaan lisäpanostusta. Kenties eniten kritiikkiä kumpuaa tiedustelumenetelmien käyttöedellytyksistä, joita pidetään useissa kannanotoissa väljinä. Myös tietoliikennetiedustelun tehokkuutta osin epäillään.
Säädöshankkeen lausuntoyhteenveto valmistuu elokuun aikana. Sen jälkeen sisäministeriössä tehdään esitykseen tarvittavia muutoksia. Tavoitteena on, että hallituksen esitys etenisi eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella 2017.
– Siviilitiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan tiedonsaantia kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista vakavista uhkista ja mahdollisuuksia niiltä suojautumiseen. Tavoitteena on, että ylimmän valtionjohdon päätöksenteon tueksi kyetään tuottamaan oikeaa, luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästä ja Suomen on pystyttävä hankkimaan tietoa, jotta uhkiin voidaan varautua, Risikko muistuttaa.
Lisätietoja:
Poliisijohtaja Petri Knape, p. +358 295 488 235, [email protected]
Tiedustelulainsäädännöstä keskustellaan myös keskiviikkona 12.7. Porissa. Paneelikeskusteluun osallistuvat sisäministeri Paula Risikko, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sekä kansanedustaja, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Kello 17.00 alkavaa Johanna Vesikallion juontamaa keskustelua voi seurata suorana verkkolähetyksenä.