Sisäministeriön talousarvioesitys vuodelle 2020

Sisäministeriö 7.10.2019 11.40
Tiedote 79/2019
Budjettiesitys 2020

Hallitus esittää vuoden 2020 talousarviossa sisäministeriön pääluokkaan yhteensä noin 1,5 mrd. euroa, mikä on 22,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön hallinnonalan budjetti laskee hallituskaudella hieman ollen vuonna 2023 noin 1,48 mrd. euroa. Eduskunta päättää joulukuussa vuoden 2020 talousarviosta.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on turvallinen oikeusvaltio, turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan. Sisäministeriön pääluokkaan ehdotettavilla määrärahoilla toteutetaan näitä tavoitteita.

Poliisien määrää lisätään

Poliisien määrää aiotaan nostaa 7500 henkilöön vuoteen 2023 mennessä. Hallitus esittää 7,5 milj. euron lisärahaa vuodelle 2020, jolla saadaan poliisiin arviolta 80 henkilötyövuotta lisää ensi vuonna. Kehyskauden lopussa lisärahoitus nousee 18 milj. euroon. Uusia voimavaroja kohdennetaan muun muassa ennalta estävään toimintaan ja päivittäisrikostorjuntaan.

Hallituksen tavoitteena on myös kehittää poliisin toimintavastetta, ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia sekä vahvistaa ympäristörikosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa hallitusohjelman mukaisesti.

Hallitus esittää vuoden 2020 talousarvioon 0,38 milj. euroa sekä vuosille 2021 ja 2022 0,19 milj. euroa siviilitiedustelutoiminnan ohjauksen ja Suojelupoliisin laillisuusvalvonnan vahvistamiseen.

Maahanmuuttoviraston lupakäsittelyyn lisärahaa, kiintiöpakolaisten määrää nostetaan

Maahanmuuttoviraston lupakäsittelyn nopeuttamiseksi hallitus esittää 10 milj. euroa vuoden 2020 talousarvioon sekä 10 milj. euroa vuodelle 2021 julkisen talouden suunnitelmassa. Määrärahalla on tarkoitus ehkäistä uusien vireille tulevien asioiden käsittelyaikojen pidentymistä.

Pääasiassa turvapaikkakriisin aikana tulleiden jonossa olevien turvapaikkahakemusten käsittelemiseksi hallituksen esityksessä on varattu 3 milj. euroa vuodelle 2020 sekä vuodelle 2021 määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseksi.

Käsittelyaikojen pituudella on suora vaikutus vastaanottomenojen määrään, joten hallituksen kohdentamat lisäresurssit ovat paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti perusteltu ratkaisu. Kahden vuoden jälkeen Maahanmuuttoviraston toimintamenot vähentyvät nykyisillä kehyksillä noin 39 milj. euroon vuonna 2023.

Talousarvioesityksessä on lisäksi huomioitu hallitusohjelman mukainen kiintiöpakolaisten määrän nosto nykyisestä 750 pakolaisesta 850 pakolaisen tasolle vuonna 2020. Tämä määräraha sisältyy myös vuosien 2021-2023 kehyksiin.

Hallitus vahvistaa rajaturvallisuutta ja turvaa Suomen kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon

Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) alaisuuteen perustetaan vuodesta 2021 alkaen Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvät joukot. Jäsenmailla on velvollisuus asettaa henkilöstö Frontexin käyttöön. Suomen velvoitteiden toimeenpanemiseksi esitetään 790 000 euron määrärahaa vuodelle 2020 kasvaen kehyskauden lopussa 4,8 milj. euroon.

Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 15 milj. euroa rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisten valvontajärjestelmien uudistamiseen. Tämä vähentää tarvetta korvata vanhentuvaa tekniikkaa lisähenkilöstöllä.

Rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen hallitus esittää vuoden 2020 talousarvioon 1,3 milj. euroa ja vuoden 2021 määrärahakehykseen 2,3 milj. euroa nostaen määrärahatason kehyskauden lopussa 4,3 milj. euroon.

Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan ja palkataan lisää

Hätäkeskusten päivystyshenkilöstön vaje vaikuttaa avun saannin nopeuteen ja päivystäjien työssä jaksamiseen. Siksi hallitus esittää hätäkeskusten palvelukyvyn turvaamiseen vuoden 2020 talousarvioon 1 milj. euron määrärahaa edelliseen kehyspäätöksen sisältyneen 1,75 milj. euron lisäksi.

Hallitus jatkaa hätäkeskusten päivystyshenkilöstön turvaamista kehyskaudella osoittamalla siihen 1,5 milj. euroa vuodelle 2021 ja lisäämällä sen jälkeen rahoitusta asteittain 2,5 miljoonaan euroon kehyskauden lopussa vuonna 2023.

Lisätietoja:
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513, [email protected]
ministeri Ohisalon erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 044 023 9149, [email protected]