Sisäministeriö valmistelee rajamenettelyn käyttöönottoa

Sisäministeriön asettamassa hankkeessa selvitetään ja valmistellaan lakimuutokset, jotka mahdollistaisivat rajamenettelyn käyttöönoton Suomessa. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin.

Myös rajamenettelyssä hakemukset tutkittaisiin yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti. Hankkeessa arvioidaan eri vaihtoehtoja ja niiden perus- ja ihmisoikeusoikeusvaikutuksia suhteessa Suomen perustuslakiin, kansalliseen ja EU:n lainsäädäntöön sekä kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Samalla selvitetään, miten uusi sääntely vaikuttaisi yksilön asemaan ja oikeuksiin.

Hanke on asetettu ajalle 15.3.2022–31.3.2023. Sisäministeriö valmistelee hanketta tiiviissä yhteistyössä oikeusministeriön, Maahanmuuttoviraston ja Poliisihallituksen kanssa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.

Rajamenettely vahvistaisi varautumista hybridivaikuttamiseen

Sisäministeriön johtama työryhmä arvioi vastikään sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Helmikuussa julkaistun selvityksen taustalla olivat Valko-Venäjän vaikuttamistoimet, jotka syksyllä 2021 suuntautuivat Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.

Suomen turvapaikkalainsäädäntö perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön, joka on Suomessa pantu myös harkinnanvaraisilta osilta täytäntöön melko kattavasti. Selvityksessä esitetään kuitenkin joitakin EU-lainsäädännön keinoja, joiden käyttöönotosta olisi todennäköisesti lisähyötyä hybridivaikuttamisesta johtuvan tilanteen hallinnassa. Yksi tällainen keino olisi rajamenettely.

Myös Euroopan komissio on Valko-Venäjän toimien seurauksena antanut ehdotuksia, joissa rajamenettely esitetään yhtenä keinona vastata muuttoliikkeen välineellistämistilanteisiin sekä hallita maahan jo suuntautunutta maahantuloa.

Sisäministeriön selvityksessä tarkasteltiin ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Lainsäädännön kehittämiseksi esitettyjä keinoja on tärkeää selvittää viivytyksettä tarkemmin.

Muuttoliikkeen välineellistämiseen voidaan vastata monin keinoin

Muuttoliikkeen välineellistämiseen vastataan monin erityyppisin operatiivisin, oikeudellisin, diplomaattisin ja taloudellisin keinoin. Ratkaisu muuttoliikettä hyväksikäyttävään vieraan valtion poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti.

Suomi on jo nykyisellään varautunut monin tavoin muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Kansainväliset ja ihmisoikeusvelvoitteet eivät estä Suomea ottamasta käyttöön tehokkaita toimia tilanteen hallitsemiseksi ulkorajalla. Näillä toimilla voidaan torjua sitä, että Suomeen päästäisiin hallitsemattomasti ja käyttäen hyväksi esimerkiksi suurta lukumäärää tai voimaa. Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan sulkea määräajaksi tai toistaiseksi, jos se on turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä välttämätöntä.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sanna Montin, p. 0295 488 314, [email protected] (rajamenettely)
maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter, p. 0295 488 200, [email protected] (varautuminen)