Bloggar

Bloggar

Hyvinvointialueilla viimeistellään valmisteluja pelastustoimen järjestämistehtävän vastaanottamiseksi

Janne Koivukoski Publiceringsdatum 21.10.2022 15.10 Blogg IM

Loppusyksy on kiireistä aikaa hyvinvointialuevalmistelussa, ja alueilla keskitytään nyt niihin tehtäviin, jotka on välttämätöntä hoitaa ennen vuoden vaihdetta. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö valmistelussa on välttämätöntä, jotta alueilla syntyy yhteinen käsitys valmistelupanosten kohdentumisista. Kaikilla alueilla on tehtäviä, joiden valmistelua joudutaan siirtämään ajallisesti eteenpäin ja turvautumaan siirtymäkauden järjestelyihin aikaisempien toimijoiden kanssa.

Pelastustoimen voimassa olevia palvelutasopäätöksiä on jouduttu tarkistamaan ja mukauttamaan erityisesti niillä pelastustoimen alueilla, joille tulee alue- tai kuntapohjaisia muutoksia. Tällä pyritään sitouttamaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot palvelutason ylläpitoon aiempiin päätöksiin perustuen. Uudet palvelutasopäätökset tulee olla hyväksyttynä aluevaltuustoissa 1.12.2023 mennessä. 

Muita pelastustoimen erityisessä tarkastelussa olevia, palvelutuotannon jatkuvuuden turvaavia, asioita ovat palokuntasopimusten siirtojen varmistaminen sekä ensihoitopalveluiden järjestelyt. Lisäksi pelastustoimen kansallisten ICT-järjestelmien muutosvalmisteluista tulee huolehtia ja varmistaa järjestelmien toimivuus vuoden vaihteessa. 

Myös pelastustoimen varautumisjärjestelyjen tulee olla kunnossa, ja ne tulee integroida hyvinvointialueen yhteiseen varautumiskokonaisuuteen. Monilla alueilla toimialarakenne tukee jo näiden tehtävien hoidon ja siirron onnistumista. Muutostilanteessa on huolehdittava myös hyvinvointialuetta laajemman alueellisen varautumisyhteistyön toteutumisesta ja järjestelyistä.

Yhdyspinnoissa työn keskeytymätön jatkuminen on tärkeää

Pelastustoimi on jo 18 vuotta toiminut alueellisesti organisoituna. Yhdyspinnat kuntasektorin toimijoihin ovat vakiintuneet, ja suurin osa yhteistyöstä jatkuu ennallaan. Keskeytymätön yhteistyö yhdyspintarakenteissa tulee turvata myös hyvinvointialueiden palvelutuotannon käynnistyessä. Varautumisen ohjauksessa ja järjestelyissä tapahtuu muutoksia, ja näiden tehtävien osalta muodostuu uusia yhdyspintoja.

Turvallisuuden edistämisen kannalta yhdyspintarakenteissa rakennusvalvonnan, sammutusvesihuollon sekä varautumisen ja väestönsuojelun tehtävissä on huolehdittava, että yhteistoiminnan vakiintunet toimintamuodot säilyvät ja mahdollisesti tarvittavat sopimukset on laadittu. Ympäristövahinkojen torjunnan osalta pelastustoimi vastaa onnettomuuden aikaisesta pelastustoiminnasta. Onnettomuuden jälkitoimien, jätehuollon, valvonnan sekä puhdistustoimien siirrot oikeille vastuutahoille tulee olla sovittuina.

Pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet viimeistelyssä

Pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet muodostavat tärkeimmän lähtökohdan uudessa valtion ohjausjärjestelmässä. Valtakunnalliset tavoitteet ovat strategisia, ja ne ohjaavat pelastustoimen palveluiden järjestämistä vuosina 2023-2026. Tavoitteet muodostavat viitekehikon, mihin suuntaan palveluita kehitetään lähivuosien aikana. Ne korvaavat voimassa olevan pelastustoimen strategian. Hyvinvointialueet vastaavat palvelutuotannon ohjauksesta ja järjestämisestä valtakunnallisten tavoitteiden ja alueellisen palvelutasopäätöksen perusteella. 

Strategisten tavoitteiden valmisteluun on osallistunut laajasti pelastustoimen toimialan keskeisiä viranomaisia ja järjestöjä. Työ käynnistyi jo vuonna 2021, ja keväällä 2022 toteutettiin kaksi työpajaa, joissa työstettiin tavoitteita ja niiden perusteluita. Laaja lausuntokierros toteutettiin 9.5.-17.6.2022. Yhteensä 43 toimijaa tai organisaatiota jätti strategisiin tavoitteisiin lausuntonsa. Lausuntopalaute oli kokonaisuudessaan myönteinen, eikä se aiheuttanut suuria muutoksia yhdeksän pelastustoimen tavoitteen viitekehikkoon. 

Viitekehikkoa pidettiin yleisesti toimivana, ja sen arvioitiin vastaavan hyvin toimintaympäristön vaatimuksiin, riskeihin ja uhkiin. Uudet versiot on laadittu lausuntopalautteen perusteella, ja myös poliittisten toimijoiden kommentit ja parannusehdotukset on otettu huomioon viimeistelyvaiheessa. Pelastustoimen neuvottelukunta ja ministerityöryhmät saavat mahdollisuuden esittää omat näkemyksensä asiasta lokakuussa. Prosessi etenee suunnitellusti, ja tavoitteena on, että valtioneuvoston vahvistaisi 1.1.2023 voimaantulevat tavoitteet marraskuussa. 

Pelastustoimen neuvottelukunnan työ käynnistyy lokakuussa

Valtioneuvosto asetti pelastustoimen neuvottelukunnan 29. syyskuuta. Pelastustoimen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Jäsenistöön kuuluu myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja hyvinvointialueiden edustajat. Hyvinvointialueita neuvottelukunnassa edustavat hyvinvointialueen pelastustoimen ylimmät viranomaiset eli pelastusjohtajat. 

Neuvottelukunnan rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa on keskeinen. Neuvottelukunta tulee kokoontumaan vuosittain noin kaksi kertaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida pelastustoimen järjestämisen kehitystä, tehdä ehdotuksia valtakunnallisiksi tavoitteiksi, edistää pelastustoimen tiedonhallintaa sekä käsitellä lainsäädäntöä ja muita kehittämistarpeita pelastustoimessa. Neuvottelukunnassa edistetään myös valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Sisäministeriön johdolla käytävät neuvottelut sekä investointisuunnitelmien käsittelyt hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa ovat konkreettisia, erityisesti syksyisin, neuvottelukunnassa käsiteltäviä asioita. 

Neuvottelukunta järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 24.10. Järjestäytymisen ohella neuvottelukunnan ensimmäisenä tehtävänä on käsitellä valtakunnalliset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle.

Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on palvelujen paraneminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus | Soteuudistus

Janne Koivukoski
pelastusneuvos

Kommentera

Ange din kommentar här.