Pidin pelastustoiminnan ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistusta valmistelevassa työryhmässä esityksen toimintaympäristömme muutoksista. Esitystä valmistellessani havahduin jälleen siihen, kuinka suurta muutoksen aikaa parhaillaan elämme. Ilmastonmuutos, digitalisaatio ja valtarakenteiden muutos ovat vain esimerkkejä ilmiöistä, joiden myötä olemme siirtymässä uudenlaiseen aikakauteen. Rakenteet, valtasuhteet ja toimintatapamme ovat murroksessa. Onkin hyvä pohtia, millainen tulevaisuuden pelastustoimen pitäisi olla.

Suorituskykyhanke on olemassa, jotta muutoksiin pystytään vastaamaan

Törmään aika ajoin kysymyksiin siitä, mistä Suorituskykyhankkeessa on oikeastaan kysymys ja mitä se tuottaa. Hankkeen pyrkimys on tuottaa keinoja ja välineitä juuri muutokseen valmistautumiseen. 

Hankkeen ydintavoite on, että pelastustoimen suunnittelu ja johtaminen perustuvat yhdenmukaiseen, tutkittuun ja analysoituun tietoon. Tätä varten tarvitaan ymmärrys siitä, mitkä ovat suorituskykyvaatimuksemme ja suorituskykymme juuri nyt, ja onko niiden välillä mahdollisia puutteita. Tulevaisuuden muutokset ovat niin monimutkaisia ja yhteenkietoutuneita, että toiminnan suunnittelu ja kohdentaminen on mahdotonta ilman yhdenmukaista digitaalista tietoperustaa. Näin ollen: Suorituskykyhankkeessa on kysymys pelastustoimen tulevaisuudesta.

Suorituskykyhanke laajeni täyteen vahvuuteensa

Koska Suorituskykyhankkeen tehtävä on valtava, työtä on pilkottu pienempiin osiin kymmenen työpaketin avulla. Hankkeen jokainen työpaketti vastaa omien tavoitteidensa saavuttamisesta, mutta on myös kiinteästi sidoksissa toinen toisiinsa. Hanke laajeni täyteen vahvuuteensa tämän vuoden alussa, kun neljä uutta työpakettia käynnistyi.

Vuoden alussa käynnistyivät onnettomuuksien ehkäisyn sekä varautumisen ja väestönsuojelun työpaketit. Hankkeessa on tähän asti määritelty pelastustoiminnan valtakunnallisia suorituskykyvaatimuksia. Uusien työpakettien on hyvä jatkaa työtä tältä pohjalta. Pelastustoiminnan suorituskykyvaatimusten ja suorituskykyjen määrittelymallia käytetään perustana onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen ja väestönsuojelun vastaavia määrittelyjä tehtäessä. Samalla käydään läpi eri tehtävien välisiä yhteyksiä ja riippuvuuksia.

Vuoden alussa käynnistyivät myös työpaketit, joissa selvitetään pelastustoimen asiakastarpeita ja rakennetaan pelastustoimen asiakasymmärrystä sekä kokeillaan ja kehitetään uusia ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaamiseksi. Samanaikaisesti työ jatkuu edelleen onnettomuuksien ennustemallien uudistamisen ja tietoperustan päivittämisen parissa.

Pelastustoimi kehittyy yhteistyöllä

Suorituskykyhanke kaikkine lonkeroineen liittyy pelastusalan kehittämiseen monella eri tavalla. Kuluvan vuoden aikana pyrimme rakentamaan erilaisia yhteistyömuotoja pelastustoimen kenttään ja sen toimijoihin. Puhuttiinpa sitten Pelastusopistosta, pelastustoimen kumppanuusverkostosta, järjestöistä tai pelastuslaitoksista, kaikista pelastustoimessa käynnissä olevista hankkeista, työryhmistä ja muusta valmistelutyöstä löytynee jonkinlainen yhteys Suorituskykyhankkeeseen. 

Tänä vuonna vahvistamme ja kehitämmekin hankkeen viestintää. Järjestämme joka kuukausi yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa webinaarin, jossa käsittelemme aina yhden työpaketin sisältöjä. Lisäksi järjestämme keskustelutilaisuuksia – tosin ainakin nyt kevään ajan vielä webinaarien muodossa – ja julkaisemme uutiskirjeitä. Jos teillä on ideoita, miten saisimme viestintäämme kehitettyä edelleen, olkaa ihmeessä yhteydessä! Haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Teija Mankkinen
erityisasiantuntija
@teija_mankkinen

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hanke