Maahanmuutto on pysyvä, Suomessa nopeasti kasvava ilmiö, joka on osa maamme tulevaisuutta. Tarvitsemme syvällistä pohdintaa sen eri ulottuvuuksista ja ennen kaikkea roolista Suomen tulevaisuuden rakentamisessa.

On rohkaisevaa, että yhä useammin maahanmuuttopolitiikan yhteydessä puhutaan isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten työvoimapulasta ja huoltosuhteemme kestämättömyydestä. Emme enää tyydy jankkaamaan siitä, onko politiikkamme liian tiukkaa vai löysää. Fakta on, että tulijoita tarvitaan.

Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat myös erilaiset ulkoiset tekijät, kuten kriisit ja konfliktit. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrä jatkaa kasvuaan, ja Euroopasta ja Suomesta haetaan turvapaikkaa tulevaisuudessakin. 

EU-maiden on pystyttävä vastaamaan muuttoliikkeeseen yhteisin toimin ja löydettävä ratkaisu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen. Suomen tasolla meidän on osattava huomioida parhaalla mahdollisella tavalla sekä omat että tulijoiden tarpeet.

Kokoamme näkemyksiä maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi

Maahanmuuttopolitiikkamme perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole esimerkiksi maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, johon olisi kirjattu eri yhteiskuntasektoreiden yhteisiä tavoitteita maahanmuutolle.

Tällaisen kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan tarve kävi selväksi keväällä, kun sisäministeriössä kysyimme sidosryhmien näkemyksiä aiheesta. Vastausten perusteella käynnistimme hankkeen, jonka tarkoitus on koota samaan keskusteluun eri toimijoiden tehtäväkentät ja linjata niille yhtenäiset pitkän aikavälin tavoitteet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitämme, mitä ihmiset ja organisaatiot Suomen maahanmuuttopolitiikalta tarvitsevat.

Haluamme monin eri tavoin etsiä ja kuulla ajatuksia siitä, kuinka saisimme Suomeen toimivan maahanmuuttopolitiikan, tarvitsemiamme maahanmuuttajia ja isomman osan heistä myös jäämään tänne. Yhtä lailla haluamme kartoittaa näkemyksiä siitä, miten torjumme ja ehkäisemme ongelmia, joita maahanmuuttoon väistämättä liittyy.

Vuoropuhelussa ei tyydytä vain yrityksiin, järjestöihin ja julkishallintoon, jotka ovat sisäministeriön vakiintuneita yhteistyökumppaneita. Pyydämme mukaan myös kansalaiset ja maahanmuuttajat.

Samat polut eivät toimi kaikille maahanmuuttajille

Suomessa maahanmuutolla on vasta hyvin lyhyt historia. Meillä on paljon enemmän kokemusta maastamuutosta. Suomella on toki ollut maahanmuuttopolitiikkaa ennenkin, mutta se on muodostunut enemmänkin reaktioista ulkopuolisiin paineisiin ja yksittäisiin tilanteisiin kuin pitkäjänteisestä tavoiteasettelusta tulevaisuutta varten. 

Maahanmuutto on monimuotoinen ilmiö. Töihin tulevalla ja turvapaikkaa hakevalla on aluksi aivan eri tarpeet, eivätkä samat polut toimi molemmille. Meidän on silti löydettävä ratkaisut molemmille. Kielitaito on hyvä esimerkki. Yksille se on kotoutumisen ehdoton edellytys, toisille ehkä vain arjen helpottamiseen tähtäävä harrastus.

Miten osaajat ja opiskelijat saadaan jäämään Suomeen?

Maahanmuutto on myös muuttunut ajoista, jolloin suomalaiset lähtivät tavoittelemaan parempaa elämää muualta eivätkä enää palanneet. Sisäministeriössä tämä on havaittu esimerkiksi uuden ulkosuomalaisstrategian valmistelussa: moni ulkomailla asuva suomalainen harkitsee paluuta, mutta toisaalta yhä yleisempää on asua ja työskennellä useassa maassa.

Yhteen asuinmaahan ei siis välttämättä sitouduta vuosikausiksi. Myös Suomeen tullaan yhä enemmän töihin, ja projektin jälkeen siirrytään muualle. 

Usein ajatellaan, että ongelmanamme olisi ainoastaan houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia tai opiskelijoita. Se on epäilemättä yksi kipukohta, mutta ehkä vielä haastavampaa on saada heidät jäämään tänne.

Kun ulkomaalaisilta työntekijöiltä kysytään syitä Suomesta lähtemiseen, vastauksissa toistuvat samat teemat: ilmasto, palkkataso, kieli ja perheen sopeutumisongelmat. Paljon on silti esillä myös se, millaisia me suomalaiset olemme ja kuinka elämme. Maahanmuutto jakaa kansaa. Vaikka suuri osa suhtautuu tulijoihin myönteisesti, ei meillä ole tapana kutsua kylään uusia työkavereita, naapureita ja opiskelutovereita, vaikka nämä olisivat sellaiseen lähtömaissaan tottuneet. 

Tällaisiin on yksistään politiikalla hankalaa vaikuttaa. Voimme kuitenkin rakentaa olosuhteet, joissa kasvava maahanmuutto itsessään ruokkii muutosta ja tekee maastamme vastaanottavamman.

Minna Hulkkonen
ylijohtaja, osastopäällikkö
@HulkMi

Harri Sivula
neuvotteleva virkamies
@HarriSivula