Bloggar

Bloggar

Tulevaisuuden Migriä johdetaan entistä paremmin tiedoin

Elina Immonen Sanna Sutter Laura Lindeman Publiceringsdatum 14.1.2022 12.00 Blogg IM ANM Migri

Maahanmuuton tarpeellisuus tunnustetaan yhä laajemmin. Suomalaiset suhtautuvat entistä myönteisemmin etenkin työperäiseen maahanmuuttoon.

Käsitykset maahanmuuttoviranomaisista istuvat ehkä tiukemmassa. Monilla ne perustuvat erityisesti vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijatilanteeseen, joka asetti esimerkiksi Migrin eli Maahanmuuttoviraston ennennäkemättömien haasteiden eteen.

Viime vuosina Migri ja sen henkilökunta ovat tehneet paljon arvokasta toiminnan kehittämistä, ja esimerkiksi koronatilanteesta johtuneeseen asiakaspalvelupisteiden ruuhkautumiseen reagoitiin nopeasti monin eri keinoin. Loppuvuodesta 2021 tehdyn kyselyn mukaan viraston asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä saamaansa palveluun.

Migrin toimintaa on silti edelleen tarpeen kehittää. Ikääntyvä Suomi tarvitsee yhä enemmän työntekijöitä ulkomailta, ja myös suojelun tarpeessa olevien määrä maailmalla todennäköisesti kasvaa. Maahanmuuttohallinnon on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin tarjoamalla sujuvia, oikeudenmukaisia ja yksilöllisiä palveluita.

Osana kehittämistyötä olemme etsineet tapoja, joilla tietoa ja dataa voitaisiin entistä paremmin hyödyntää maahanmuuton lupahallinnon johtamisessa. Tätä työtä tehtiin vuoden 2021 ajan sisäministeriön johdolla Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hankkeessa. Mukana olivat paitsi itse Maahanmuuttovirasto myös keskeiset ministeriöt, kuten työ- ja elinkeinoministeriö, joka yhdessä sisäministeriön kanssa tulosohjaa Maahanmuuttovirastoa.

Hakemusmäärät kasvavat, määrärahat eivät

Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hankkeessa tavoitteena oli nykyistä ennakoivampi, vaikuttavampi ja tuottavampi toiminta. Migrille siis selvitettiin työkaluja, joilla se voi kehittää ennakointia sekä toimintansa vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaamista.

Työhön kannusti etenkin se, että siinä missä työvoiman, opiskelijoiden ja perheiden maahanmuuton trendi on viime vuodet ollut melko tasaisesti kasvava, Migrille osoitetut määrärahat ovat valtiontalouden kehyksissä vähenemässä. Tulevaisuudessa Suomi tavoittelee merkittävää työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton kasvua. Tarvitaan siis keinoja käsitellä yhä enemmän hakemuksia niillä resursseilla, jotka virastolla kulloinkin on käytössä.

Millaista maahanmuuttoa Suomeen lähivuosina kohdistuu?

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta ennakointia voi silti tehdä aiempaa paremmin. Jotta tuhannen työntekijän virastoa olisi mahdollista johtaa järkevästi ja resursseja kohdentaa suunnitelmallisesti, tarvitaan luotettavia arvioita siitä, millaista maahanmuuttoa Suomeen lähivuosina kohdistuu. On tutkittava menneitä trendejä ja globaalia liikkumista sekä otettava huomioon Suomen omat pyrkimykset osaajien houkutteluun.

Hankkeessa tutustuttiin Alankomaiden, Norjan ja Ruotsin maahanmuuttoviranomaisten ennakointimalleihin ja järjestettiin migriläisille työpajoja, joissa laadittiin ehdotus viraston omasta ennakointimallista. Hankkeen suositusten mukaisesti Migri kehittää ja laajentaa viraston olemassa olevan ennakointiverkoston toimintaa. Jatkossa ennakointitiedot on syytä myös julkistaa, jolloin niistä on hyötyä myös laajemmin yhteiskunnassa.

Migrin toiminnalla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta – keinoja mittaamiseen kehitettävä

Jotta organisaatio voi uskottavasti vaatia toimintansa rahoittamista, sen on pystyttävä osoittamaan työnsä vaikuttavuus. Nykyisin Maahanmuuttoviraston toiminnan tuloksia arvioidaan muun muassa seuraamalla käsittelyaikoja ja muiden tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamista sekä valtion talousarvion tunnuslukujen kehitystä. Ne eivät vielä parhaalla mahdollisella tavalla kerro yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta – siitä, miten paljon ja kestävästi Migrin toiminta vaikuttaa yhteiskuntaamme. 

Esimerkiksi vuonna 2021 virasto teki yli 120 000 päätöstä, joiden joukossa oli paitsi myönnettyjä ja evättyjä oleskelulupia ja Suomen kansalaisuuksia, myös paljon muuta. Päätöksillä oli varmasti vaikutusta niin yksittäisen asiakkaan tilanteeseen kuin myös laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kokonaisvaltaisemman vaikuttavuusmittariston kehittäminen pääsi hankkeessa alkuun, mutta työtä on jatkettava sekä Maahanmuuttoviraston sisällä että yhdessä muiden maahanmuuttohallinnon toimijoiden kanssa. Kyseessä on jatkuva prosessi.

Tuottavuutta on seurattava lupaprosesseittain

Tuottavuuttaan Maahanmuuttovirasto on lisännyt yhtäältä lupaprosesseja kehittämällä ja toisaalta automatisaatiota lisäämällä. Tuottavuuden seurantaan ei kuitenkaan riitä se, että vuosittain tiedetään, montako päätöstä virastossa on saatu aikaan yhdellä henkilötyövuodella. Jatkossa seurantaa on tehtävä lupaprosesseittain, ja automatisaation vaikutuksia on opittava mittaamaan paljon nykyistä paremmin. Näin voidaan kestävästi perustella esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämiseen tarvittavia varoja.

Hankkeen aikana Migrissä tehtiin erilaisia työajan käytön seurantaa koskevia pilotteja sekä selvitettiin rekrytointiprosesseja. Myös tuottavuuden mittaamista koskevaa pohdintaa on kuitenkin syytä edelleen jatkaa, mahdollisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella.

Vuoropuhelu jatkuu myös hankkeen jälkeen

Migri ottaa nyt hankkeessa alulle pannun kehittämistyön omiin käsiinsä. Aktiivinen vuoropuhelu luonnollisesti jatkuu viraston ja tulosohjaajien sekä muiden maahanmuuttohallinnon toimijoiden kesken. 

Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sekä poliittisen päätöksenteon tueksi. Sen tavoitteena on palvella asiakasta ja yhteiskuntaa entistä paremmin.

Sanna Sutter
maahanmuuttojohtaja, sisäministeriö
@SutterSanna

Laura Lindeman
johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
@LindemanLaura

Elina Immonen
apulaispäällikkö, Maahanmuuttovirasto
@ImmonenElina

Maahanmuuttoviraston kehittämisessä hyödynnetään jatkossa entistä tarkempaa tietoa
Asiakkaidemme tyytyväisyys palveluumme on parantunut viime vuodesta | Maahanmuuttovirasto

Kommentera

Ange din kommentar här.